Nyt on sopivan rauhallinen aamuhetki kirjoitella käynnistä Prahan linnassa. Vaihtokavereina olevat opiskelijat lähtivät käymään linnassa ja kun itse kävin siellä perheen komeamman osapuolen kanssa pari viikkoa sitten pääsiäisenä, niin järjestin itselleni vaihtoehtoisen aamupäiväohjelman.
Linnan alueella kulkiessa havaitsi, että 'muutama' tunti on aikoinaan työväeltä mennyt linnan rakennusten värkkäämiseen. Komeaa ja hulppeaa oli.
Linnapäivänä oli viileähkö keli ja vettäkin pirskotti taivaalta jossain vaiheessa. Myös tuuli lisäsi mahtiaan päivän edetessä ja iltaviiden-kuuden pintaan ei todellakaan enää tehnyt mieli lähteä Petrinin kukkukalle maisemia ihailemaan. Ei sieltä tosin olisi kunnolla mitään nähnytkään, kun sää pilvistyi. Linnan vartiosotilaatkin vaihtoivat päivän mittaan lämpimämpään varustukseen.
Linnan alueella oli useampi piha-alue. Kakkospihaa vartioivat pyhät miehet St. Paulus ja St. Petrus eli Paavali ja Pietari ellei suomennustaitoni ihan metikössä ole.
Puolen päivän vahdinvaihtoa odotellessa huomio kiinnittyi ykköspihan porttien 'rauhanomaisiin' patsashahmoihin. Äläs täällä rettelöi, ettei käy kalpaten.
Vahdinvaihtoa tahdittivat soittoniekat linnanpihan rakennuksen kakkoskerroksen ikkunoista käsin. Tämä olikin varsin hyvä musisointipaikka.
Itse vahdinvaihto oli varsin tylsää katsottavaa. Marssimista sinne ja tänne ja varsinaiset tapahtumat jäivät piiloon vaihtoon osallistuvien vartijoiden muodostaman rivin taakse. Yleisölle merkattu katselualue oli nimittäin varsin kelvottomassa paikassa tapahtumiin nähden.
Tuulisella pihalla värjöttelyn jälkeen sisätilat houkuttelivat varsin ripeästi. Alkoi siis useamman tunnin katselu- ja kuvausurakka. Kruununjalokivien kopioita saimme ihailla varsin alkuvaiheessa Starý královský palác -rakennuksessa eli vanhassa kuninkaallisessa palatsissa. Alkuperäiset kuuluivat olleen jossain varsin hyvässä jemmassa useamman lukon takana.
Jossain vaiheessa huomio kiinnittyi ovien saranoihin ja kahvoihin. Niitä tulikin kuvattua lukuisa joukko erilaisia lähinnä suunnitteluprojektien inspiraation lähteeksi.
Tämä upea kattomaalaus tuli ikuistettua kierroksen aikana. Jos muisti ei ihan pätki kokonaan, niin liekö ollut Bazilika sv. Jiří, jonka katossa tämä komeili.
Linnanneidon huoneeksi sisustetussa tilassa oli myös entisaikojen sisäpotta
sekä tietenkin siimahäntien surmanloukku. Julmaa touhua, kun hiiri houkutellaan purkkiin ja siellä sitten räpistelet, etkä minnekään pääse.
Golden Lane (Zlata ulicka) on linnan alueella oleva entisaikojen asumuksia esittelevä kokonaisuus. Kuvien onnistumista haittasi täällä varsin reippaasti jokaisen huonetilan rajoittimena olleet lasiseinämät, joilla ilmeisesti haluttiin suojella tiloja innokkaiden turistien hyökkäyksiltä. Ompelijan työtilasta tuli ikuistettua tällainen yksityiskohta.
Ei linnaa ilman tyrmäosastoa. Synkkä maailma omine 'viehättävine' kalustuksineen.
Ja lisää symppistavaraa linnan alueelta.
Tämä herrahenkilö oli varsinkin naisturistien suosima kuvauskohde.
Kierroksen loppuvaiheessa, ennen Vituksen katedraaliin tutustumista, iski hillitön liikuntahimo, jonka seurauksena piti kiivetä 287 kierteistä porrasta ylöspäin. Kyseessä siis katedraalin rinnalla oleva torni ja sieltä avautuva hulppea näköala.
Jotain korkeudesta kertonee tämä kuvapari, jossa sama obeliski on kuvattuna yläilmoista ja katutasosta.
Tornin näköalatasanteelta pääsi ihailemaan myös Vituksen kukkoa lähietäisyydeltä.
Maisemien katselun ja useiden kuvien jälkeen edessä olivat samaiset 287 porrasta alaspäin.
Alhaalla odotti pääsiäisen aikaan sopiva pihakoristelu
Seuraavaksi vietimmekin hyvän tovin Vituksen katedraalissa. Siitä sitten lisää seuraavalla kerralla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti päivässä pitää mielen virkeänä!